Vuotuiset kaksi kirppisprojektiani alkavat olla nyt suurinpiirtein hanskassa. Ensin kuukausi yhdellä antiikkikirpparilla ja nyt pari viikkoa tavallisella kirpparilla. Saldo ei ollut mitenkään erikoinen, mutta omilleni + hieman vaivanpalkkaa sieltä sai. Komerot ja varastot kyllä siistiytyivät, vaikka jokunen tavara tuli ostetuksikin siinä sivussa.

Muttamutta.

Taisi nyt jäädä vähään aikaan viimeiseksi kerraksi, siksi että tuntuu että kirppiksellä ei mikään saisi maksaa mitään, eli esim. hyvistäkään lastenvaatteista/kengistä ei todellakaan saa mitään. Ja laputtamisessa ja roudaamisessa on oma vaivansa ja aikaakin tämä vie. Ja kun viikon pöydän hinta alkaa lähestyä neljääkymppiä niin aika monta 0.50 euron tavaraa siinä saa myydä että ns. palkoille pääsee. Vannotinkin Elämäni Miestä muistuttamaan ensi kesänä painavasti tästä kokemuksesta ja päätin, että jatkossa roudaan kirppistavarat jonnekin lahjoitettavaksi. Tulee ainakin hyvä mieli, että voi tukea jotakin hyvää asiaa.

Tämän päivän Hesari kirjoitti koko sivun kierrätyskeskuksista. Siellä on paljon uutta/uudenveroista mm. Ikean tavaraa, ja vanhat tavarat joissa on joitain elämisen jälkiä, eivät kelpaa ilmaiseksikaan.

Ei siis ihme, että kaatopaikat sen kun täyttyvät turhasta tavarasta.