Kesäloman alun odottelussa on ollut rentouttavaa siivota paikkoja hieman perusteellisemmin ja samalla raivata tarpeettomia tavaroita kiertoon tai roskiin. Pojan huone sai uuden ison pojan ilmeen, koska meidän "vauvasta" tulee syksyllä eskarilainen. Myös vaatekomerot ja varaston sisältö on altistettu viime aikoina tarkasteluun.

Tätä tehdessäni mielessäni on pyörinyt toistuvasti tämä Time-lehden artikkeli, jossa kerrotaan 37-vuotiaasta Dave Brunosta. Hän on päättänyt vähentää henkilökohtaisesti omistamiensa tavaroiden määrän sataan. Dave pitää blogiaan Guynameddave, jossa hän listaa tärkeimmät esineensä ja niihin liittyvät pohdiskelunsa. Ideasta on syntynyt jo Facebook-ryhmäkin.

Yksinkertaistan jatkuvasti elämääni ja olen luopunut hankkimasta tarpeettomia tavaroita. Kierrätän ja korjaan. Silti tavaraa on edelleen sata- tai tuhatkertaisesti yli sen, mitä koskaan tulen tarvitsemaan. Tässä yltäkylläisyydessä sata tavaraa tuntuu äärimmäiseltä minimalismilta. Ja ehkä juuri siksi niin kiehtovalta.